Tämän historiikin 50 ensimmäisen vuoden
ajalta on kirjoittanut Kalevi Soikkeli.  
Täydennyksen 60 vuoteen asti on
tehnyt Pekka Pasanen.

SERVICE ABOVE SELF

 

 

 

 

 

 

Asikkalan Rotaryklubin historiikki

 

 

 

Asikkalan Rotaryklubilla on varsin samanlainen syntyhistoria kuin puoli vuosisataa vanhemmalla kansainvälisellä Rotary-liikkeellä. Eri ammateissa aktiivisesti toimivilla asikkalalaisilla miehillä oli tarve tavata toisiaan ja keskustella ajankohtaisista asioista.

Vapaamuotoisesta keskustelukerhosta kehittyi pian uusi paikallisklubi Rotary Internationalin verkostoon. Liikkeen kansainvälisestä luonteesta huolimatta Asikkalan klubiin syntyi omia paikallisia toimintamuotoja, jotka elävät voimakkaina tänä päivänäkin, jolloin toiminta on vireää ja jäsenmäärä kasvussa.

 

Klubin perustaminen

 

Vuonna 1955 kokoontui joukko asikkalalaisia, pääasiassa Vääksyssä asuvia, miehiä keskustelemaan vapaamuotoisesti ajankohtaisista talous- ja kulttuuriasioista. Vääksyn harrastuskerhoksi kutsutun idean isinä ja kokoonkutsujina olivat pankinjohtaja Veikko Koskinen ja metsäteknikko Toivo Martikainen.

Tästä asikkalalaisten piiristä kuultuaan sai silloinen Lahden Rotaryklubin presidentti, yli-insinööri Väinö Immonen ajatuksen puhaltaa tähän kerhoon rotarihenkeä. Jo yhden illan vierailun jälkeen alkuvuodesta 1955 hän sai klubin pystyyn ja perustamisjäseniä ilmoittautui 19. He olivat Emil Ala-Pietilä, Eino Heikkilä, Arvi Heinonen, Taisto Härmä, Esko Keto, Mauno Keto, Veikko Koskinen, Eino Lahtinen, Sulo Leivo, Toivo Martikainen, Ilpo Maukola, Matti Pennanen, Jaakko Pirttilä, Osmo Puranen, Erkki Purma, Erkki Rautava, Osmo Sipilä, Veijo Taivainen ja Lauri Viljanen.



Perustajajäsen Lauri Viljanen puhui klubin 50 -vuotisjuhlassa 26.2.2005


 

 

Järjestäytymiskokous 14.2.1955

 

Asikkalan Rotaryklubi järjestäytyi toimintaansa helmikuun 14. päivänä 1955. Kokous pidettiin Asikkalan Säästöpankin tiloissa. Ensimmäiseksi presidentiksi valittiin kunnanlääkäri Veijo Taivainen ja sihteeriksi metsäteknikko Toivo Martikainen.

Klubi sai kummilahjana Lahden Rotaryklubilta vieraskirjan, jossa allekirjoittajina olivat Veikko Talvitie ja Väinö Immonen. Veijo Taivainen muutti kuitenkin vielä saman kevään aikana Lahteen ja niin presidentiksi loppukaudeksi valittiin pankinjohtaja Veikko Koskinen.

 



Veikko Koskinen oli klubin toinen presidentti



Arkistojen kätköistä vuodelta 1980 löytyy Arvi Heinosen allekirjoittama paperi, johon hän on pannut muistiin Esko Kedon kertomuksen klubin perustamisvaiheista:

 

”Rotari Leo Valtari oli vuoden 1955 talvella kutsunut Esko Kedon kotiinsa Iso-Laakkalaan tarkoituksena tunnustella rotaryklubin perustamista Vääksyyn. Samalla he puhelimessa pohtivat, ketkä muut olisivat kenties kiinnostuneet asiasta. He sopivat yhteisesti, että Emil Ala-Pietilä, Pekka Kuvaja ja Veikko Koskinen olisivat kenties kiinnostuneita.

Näille Esko Keto ja Leo Valtari sitten soittivat ja muutaman päivän päästä tämä joukko kokoontui Iso-Laakkalaan. Mukana silloin oli myös Väinö
Immonen. Tässä tilaisuudessa Veikko Koskinen 

Toivo Martikainen oli klubin ensimmäinen sihteeri

otti tehtäväkseen soitella sopiville henkilöille, jotka sitten pari kertaa kokoonnuttuaan Vääksyn harrastuskerhon nimissä perustivat Asikkalan Rotaryklubin. Perustavassa kokouksessa oli mukana myös governor Jouko Huttunen Hyvinkäältä.” 

Ensimmäisessä kokouksessa jäsenmäärä lisääntyi kahdella, kun mukaan tulivat Pekka Kuvaja ja Matti Viljanen. Vuoden 1955 alkupuoliskolla klubiin liittyivät myös Lauri Laaksonen, Toivo Silvonen ja Aarne Toivonen. Toisaalta muutamat perustajajäsenet joutuivat työkiireidensä takia jättäytymään pois toiminnasta. Kun toimintakauden 1955–1956 matrikkeli julkaistiin kesällä 1955, Asikkalan klubin jäsenluettelossa oli 22 nimeä.

Asiat hoituivat tuohon aikaan nopeasti. Jo 24. helmikuuta, siis vain 10 päivän kuluttua perustamisesta, Asikkalan klubi hyväksyttiin virallisesti Rotary Internationalin jäseneksi ja perustamiskirja luovutettiin juhlallisin menoin Lahden Seurahuoneella.

 

 

 

 

Toiminnan käynnistäminen

 

 

 

 Heti alusta lähtien klubi kokoontui säännöllisesti kerran viikossa. Kokouspäiväkin on säilynyt 60 vuoden ajan samana, eli torstai. Alkamisaika oli aluksi klo 19.00, sitten klo 18.00 ja nyt talviaikaan klo 17.30 ja kesällä klo 18.00.

Viikoittaiset kokoukset pidettiin alkuaikoina ravintola Päijänteessä. Tuo kaksikerroksinen, rapattu puutalo seisoo edelleen paikoillaan – ei tosin enää ravintolakäytössä – Vääksyn vanhassa keskustassa. Rotarien kokouksen ajaksi ravintola suljettiin yleisöltä. Aterioita ei alkuaikoina kokouksissa nautittu, tarjolla oli vain kahvia ja viinereitä.

Sihteerin tarmokkuuden ansiosta saatiin kokouksiin kiinnostavia ohjelmia ja uusia jäseniä liittyi mukaan toimintaan. Jäsenmäärä vakiintui vähitellen 25 – 30 välille.

Alkuvuosina viikkokokousten ohjelmaan sisältyi lähes aina rotaritoiminnan filosofian selitystä ja sääntöjen tutkimista. Amerikasta tulleena asiana tuntui alku hiukan oudolta, varsinkin rotaritoiminnan ehdottomat säännöt läsnäolovelvollisuuksineen koettiin usean jäsenen kohdalla orjallisiksi.

Vuosien myötä toimintaa ja sääntöjäkin opittiin soveltamaan suomalaisittain ja tervettä järkeä käyttäen. Asikkalan klubille muodostui oma, hyväksi koettu toimintatapansa.

 

Sopeutumista rotariyhteisöön

 

Heti ensimmäisenä toimintavuonna solmittiin kiinteät siteet naapuriklubeihin. Elokuussa 1955 Vääksyn Kanavaniemeen – kuulujen juhannusjuhlien pitopaikalle – kokoontui rotareita vaimoineen kolmesta klubista: Lahdesta, Heinolasta ja Asikkalasta. Väkeä kertyi lähes 70 henkeä. Osanottajista 15 oli Lahdesta ja Heinolasta 18, mukana mm. kenraali A.E. Airo.

Rotaryn toimintatapaan olennaisesti kuuluen alkoi kokouksiinkin ilmestyä vieraita läheltä ja kaukaa. Vieraskirjan mukaan nähtiin 8.9.1955 pidetyssä viikkokokouksessa jo toinenkin kenraali, prikaatinkenraali H.A. Mustafa Kairosta, Egyptistä.

Tämän vierailun voi sanoa avanneen Asikkalan Rotaryklubin toiminnassa ikkunan kansainvälisyyteen.

Kun ensimmäisen kokonaisen toimintavuoden päättäjäisiä vietettiin kesäkuun lopulla 1956 Pulkkilanharjun majalla – nykyisin ravintola Reimari – sekä Asikkalan kesän vetovoimaisuus että rotarien mutkaton tapa käydä vierailuilla näkyi vieraskirjan sivuilla. Ketjujen vaihdossa oli mukana vieraita neljästä eri klubista Kajaania ja Vammalaa myöten.

Myöhemmin samana kesänä kutsuttiin jälleen naapuriklubien jäseniä Kanavaniemeen. Vierailijoita oli tällä kertaa kolmesta klubista. Seuraavana kesänä järjestettiin Kanavaniemeen ensimmäinen virallinen intercity-kokous. Osanottajia oli yli 50, oman klubin lisäksi Heinolan, Kanta-Hollolan, Lahden ja Salpausselän klubeista.

 
 

Kokouspaikat vaihtuneet

 

Ravitola Anian Impi oli alkuvuosina klubin kokoontumispaikka. Kuvassa vasemmalta lukien Jussi Peltonen, Mauno Arvela, Kalevi Soikkeli, tunnistamaton, Martti Hietanen ja Heikki Kosonen. Etualalla Ensio Rapala.

 

Säännöllinen kokoontuminen vaatii vakiintuneen kokoontumispaikan. Asikkalassa kokouspaikkaa vaihdettiin alkuvuosina usein paikkakunnan kehittyessä. Perustamisvuoden ravintola Päijänteestä viikkokokoukset vaihdettiin vähäksi ajaksi Nurmisen Baariin ja sieltä uuteen Vääksyn ravintolaan Anian Impeen.

Hotelli Tallukka oli kokoontumispaikkana vuodesta 1960 eli valmistumisestaan asti ympärivuotisesti kesään 2001 asti. Silloin kokoukset pidettiin touko-elokuun ajaksi Majakkapaviljonkiin Päijänteen rannalle. Talvikuukaudet kokoonnuttiin edelleen Tallukassa. Vuodesta 2012 lähtien kokoukset on pidetty ympärivuotisesti Majakkapaviljongilla. Siellä klubilla on oma viiri- ja tarpeistokaappinsa.

Klubikokoukset pidettiin 40 vuoden ajan Hotelli Tallukassa. Kuvassa silloiset klubin PHF jäsenet ja presidentti 27.12.1987, jolloin istutettiin visakoivu Tallukan rinteeseen Suomen itsenäisyyden 70 vuotisjuhlavuoden kunniaksi. Vasemmalta lukien Reino Auramo, Arvi Heinonen, Jaakko Pirttilä, Ensio Rapala, Juhani Ruutu, Erkki Purma ja presidentti Juhani Lusila.
 

Viikkokokousten ohjelma vakiintui jo alkuvuosina sellaiseksi kuin se nyt klubin täyttäessä 60 vuotta. Kokous aloitetaan ruokailulla, jonka jälkeen käsitellään presidentin johdolla ajankohtaisia rotariasioita tai kuunnellaan jäsenten – usein myös vierailijoiden – pitämiä esitelmiä.

Alkuvuosina kokoukset aloitettiin laululla. Viikkokokouksissa jäsenten on mahdollista ”keskustella talous- ja kulttuuriasioista”, kuten alun perin Vääksyn harrastekerhoa perustettaessa ajateltiinkin.

Viikkokokoukset pidetään Päijänteen rannalla Vääksyn kanavan suulla olevassa Majakkapaviljongissa. Kuva keväisestä lipunnostosta vuodelta 2006 jolloin talvikokoukset pidettiin vielä Tallukassa. Kuva 7.5.2006.

 

 

Piirikokous ja -neuvottelu Asikkalassa

 

Asikkalan klubi on monella tavalla mukana rotaryjärjestön toiminnassa sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Kun tehtäviä kierrätetään vuosittain sekä klubin sisällä jäseneltä toiselle että klubien kesken, on asikkalalaisillakin ollut kunnia ottaa vetovastuuta sekä järjestää tapahtumia rotarypiirissä. Nykyinen piirimme on 1390, jonka rajat myötäilevät ikivanhan Hämeen maakunnan rajoja.

Ensimmäinen piirikokous Asikkalassa järjestettiin vuonna 1974. Kokouspaikkana oli hotelli Tallukka, johon 245 osanottajaa mahtuivat hyvin. Paavo Aura klubin presidenttinä ja Kalevi Soikkeli juhlatoimikunnan puheenjohtajana olivat järjestelyistä päävastuussa.

Varsinaisen päivällä pidetyn piirikokouksen ohjelmaan kuului lisäksi iltajuhla ja Governor’s Ball eli tanssiaiset. Vaimoille oli järjestetty päivällä omaa ohjelmaa. Kokous jatkui vielä sunnuntaina.

Kalevi Soikkeli muistelee tapahtumaa:

”Seuraavana aamuna pidettiin ennen varsinaisen ohjelman alkua aamuhartaus, jossa puhui klubiveljemme kirkkoherra Viljo Pulli. Minulle tuli hiki pintaan kun Viljo vähän ennen tilaisuuden alkua sanoi että koraalikirja jäi kotiin. Sanoin, että hyppää kyytiin, niin haetaan se hukkunut dokumentti. Emme myöhästyneet kuin pari minuuttia tilaisuuden alusta ja hartaus saattoi alkaa.”

Rotary Internationalin presidentin edustaja saapui Tanskasta. Hän sai hyvän oppaan, sillä Suomen Tanskan suurlähettiläs P.K. Tarjanne toimi tulkkina ja kertoi niin Asikkalan kuin rotarypiirinkin kuulumiset. Suurlähettiläs Tarjanteella oli kesähuvila Pulkkilanharjulla, joten hän vieraili usein viikkokokouksissa.

Hieman pienempi järjestelyiltään, mutta silti työtä teettänyt tapahtuma oli kevättalvella 1981 järjestetty piirineuvottelu Vääksyssä. Siihen osallistui 140 rotaria. Klubin presidenttinä oli tuolloin Arto Juva.

Toinen piirikokous järjestettiin maaliskuussa 1985, kun Asikkalan klubin oma jäsen Juhani Ruutu toimi piirin governorina. Tämäkin kokous järjestettiin hotelli Tallukassa. Klubin presidenttinä vetovastuussa oli Seppo Sissala ja ohjelmatoimikunnan puheenjohtajana Ensio Rapala.

Lauantaina pidetyn piirikokouksen jälkeen seurasi governor Juhani Ruudun johdolla käyty paneeli, jossa alustajina olivat Olavi Sinervä, Jorma Liikola ja Kalevi Soikkeli. Keskustelun aiheena oli yhteiskunnan turvallisuus.

Paneelia seurasi Asikkalan kunnan vastaanotto sekä illalla tietysti iltajuhla ja Governor’s Ball. Tällä kertaa osanottajia oli 255, joista 66 Asikkalasta.

Seuralaisille oli järjestetty oma ohjelmansa, samoin piirikokoukseen osallistuneelle 34 nuorisovaihto-oppilaalle. Sunnuntain ohjelmaan kuului aamuhartaus sekä tervehdyskäynti vaikeiden aikojen muistomerkillä Vääksyn kanavalla. Asikkalalaista osaamista esiteltiin käynnillä Rapalan uistintehtaalla.

Kansainvälistä toimintaa

 

Asikkalan Rotaryklubi on osallistunut aktiivisesti kansainväliseen toimintaan. Sen näkyvin ja vaikuttavin on nuorisovaihto. Asikkalasta lähdetään ja tänne tulee vastaavasti ulkomailta nuoria vaihto-oppilaiksi.

 

 Klubi on ottanut vastaan myös Group Study Exchange (GSE) vierailijoita. Ryhmä muodostuu viidestä henkilöstä, joista johtajana toimiva on rotari. Muut neljä ovat eri alojen ammattilaisia, jotka kiertävät kuukauden verran kohdemaassaan ja ovat paikkakuntien rotaryklubien vieraina.

 

GSE-vieraiden lisäksi klubimme vieraina on ollut Tanskassa vuonna 2006 pidetyn Rotary Internationalin pohjoismaiseen oheisohjelmaan osallistuneita australialaisia vieraita.

 

Vuonna 2006 pidettiin Rotary Internationalin kongressi Tanskassa. Oheisohjelmana osallistujille oli mm. vierailut muissa pohjoismaissa. Kuvassa 4.-6.6. Lahden Rotary Friendship ryhmästä Asikkalan vieraina olleet australialaiset Peggy ja Ronald Windhook lähdössä laivalla Sysmään, jossa he olivat Sysmän klubin vieraina.

Vuosittain Suomeen tulee Amerikasta viisi eri alojen asiantuntijaa Group Study Exchange (GSE) vaihdokkina tutustumaan suomalaiseen teollisuuteen ja talouselämään. Kuvassa Asikkalan klubin vieraat (taustalla) leikittävät lapsia Vääksyn englanninkielisessä päiväkodissa.

 

Palvelumieltä

 

Rotaryaatteen tavoite ilmaistaan sanoin ”Palvelumieli itsekkyyden edelle.” Tätä tunnuslausetta on klubissamme 60 vuoden aikana pyritty toteuttamaan monin tavoin. Paikkakunnan olojen parantaminen on yksi rotariuteen kuuluvista asioista.

Syksyllä 1969 rotaryklubi järjesti kunnallispoliittisen parlamentin, johon kunnanjohtajan lisäksi osallistui 12 silloista kunnallispoliitikkoa. Tilaisuudessa pohdittiin Asikkalan kehittämistä ja niitä toimenpiteitä sekä ideoita, joita siinä tarvitaan.

Alkuvuosina rotarit huolehtivat omalta osaltaan Vääksyn siisteydestä pitämällä keväisin siivoustalkoita Vääksynjoen ympäristössä ja lähituntumassa.

Kansainvälisessä toiminnassa suurin hanke kautta aikojen on vuonna 1985 aloitettu ja kolmekymmentä vuotta jatkunut Polio Plus-ohjelma, johon Asikkalan klubista on osallistuttu kuluneiden vuosien aikana tuhansien eurojen lahjoituksin. Ohjelman tarkoituksena on polion poistaminen maailmasta, johon lahjoitusvarat käytetään.

Rotary International aloitti vuonna  vuonna1985 kampanjan polion

hävittämiseksi koko maailmasta Tulokset ovat olleet erinomaisia

ja 30 nyt vuoden jälkeen kuolemantapauksia on erittäin vähän.

Asikkalan Rotaryklubi on ollut mukana kampanjan alusta lähtien.

 

 

 Viisi vuosikymmentä täyteen

Asikkalan Rotaryklubi piti 50-vuotisjuhlat 26.2.2005 Hotelli Tallukassa. Tilaisuus oli arvonsa mukaisesti juhlava. Paikalla oli klubilaisia puolisoineen runsaslukuisesti. Lisäksi oli kutsuvieraita, joiden joukossa myös klubin perustajajäsen Lauri Viljanen. Hän muisteli klubin perustamista ja alkutaivalta.

Piirikuvernööri Matti Wall jakoi huomionosoitukset. Rotaryjärjestön ansiomitalin sai Kalevi Soikkeli ja PHF-mitalin Timo Pirttilä sekä Yrjö Tirronen. Kari Kaaronen palkittiin rotaryrattaalla ensimmäisenä vuoden klubilaisena.

Juhlassa julkistettiin Kalevi Soikkelin toimittama Asikkalan Rotaryklubin 50-vuotishistoriikki, jossa ansiokkaasti ja elävästi kerrottiin klubin synty sekä vuosikymmenien tärkeimmät tapahtumat.

 

Rotary International myönsi klubille juhlan kunniaksi palkinnon ansiokkaasta palvelusta 22.2.2005.

Rotary International myönsi 22.2.2005 klubille palkinnon ansiokkaasta palvelusta.

 

Asikkalan Rotaryklubin edustajat laskivat juhlapäivänä seppeleen Asikkalan sankarivainajien muistomerkille. Kuvassa vasemmalta lukien Ilkka Helminen, Kalevi Soikkeli, Reijo Jäntti, Kari Kaaronen ja Timo Pirttilä. Kuva 26.2.2005

Iltajuhlassa vasemmalta lukien presidentti Reijo Jäntti, piirikuvernööri Matti Wall, Kalevi Soikkeli, Timo Pirttilä, Yrjö Tirronen ja Kari Kaaronen. Kuva 26.2.2005





Juhlavuoden kunniaksi istutettiin Majakkapaviljongin rantaan tammi keväällä 2005. Kuvassa tammi jäidenlähdön aikaan keväällä 2006.



Tammen vieressä olevaan kiveen kiinnitettiin muistolaatta, jossa on teksti:
Asikkalan Rotaryklubi 24.02.2005

 

 

 

Ehtookoto – yhteiskuntapalvelua asikkalalaisittain

 

 - Rotary Internationalin kansainvälinen koordinaattori Christina Bredin on todennut Ehtookodon olevan ainutlaatuinen hanke koko maailmassa. -

 

Asikkalan Rotaryklubin kaikkein suurin palveluhanke on kuitenkin ollut, ja on edelleen, Ehtookoto. Se sai alkusysäyksen talvella 1970. Silloin presidentti Taisto Härmä nosti klubissa keskustelun vanhusten asuinoloista. Tiedossa oli, että Asikkalassa asuu paljon vanhuksia heikoissa ja puutteellisissa asunnoissa.

Klubi ottikin vanhusten asuinolojen parantamisen heti ohjelmaansa. Ryhdyttiin tutkimaan, miten vanhuksille voitaisiin hankkia kunnon asuntoja. Se toteuttaisi palvelun periaatetta parhaimmillaan.

Valittiin toimikunta, jonka jäseniksi tulivat Taisto Härmä, Veikko Kolehmainen, Kalevi Soikkeli, Martti Keskinen, Heikki Kosonen ja Ensio Rapala.

Toimikunta aloitti työnsä käymällä useissa kunnissa tutustumassa jo toiminnassa oleviin vanhustentaloyhdistyksiin ja vierailemassa kuntien rakentamissa vanhustentaloissa. Näkemänsä ja kuulemansa perusteella toimikunta esitti, että Asikkalaan perustettaisiin yhdistys tai säätiö viemään hanketta eteenpäin.

Näin syntyi Ehtoo-Koto yhdistys, jolla oli aluksi käytössä rahaa vain 500 silloista markkaa. Hallitus muodostettiin rotaryklubin jäsenistä, joita olivat Heikki Kosonen, Ensio Rapala, Kalevi Soikkeli ja Arvi Heinonen. Lisäksi hallituksessa olivat edustajat säästöpankista ja kunnasta. Isännöitsijäksi valittiin Kauko Ruoho. Asikkalan kunnalta saatiin tontti sekä 150 000 markkaa rahaa pesämunaksi. Kun tonttikysymys ja muu rahoitus saatiin ratkaistua, alkoi talon suunnittelu ja urakkatarjousten käsittely.

Talo valmistui 30.5.1973. Asuntoja siihen tuli 24 vanhuksille sekä talonmiehelle omansa. Asukkaat taloon valittiin lähinnä kunnan syrjäkulmilla heikoimmissa asunnoissa asuvien joukosta.

Kuvassa toinen Ehtookodon kerrostaloista. Kalevi Soikkeli on ollut mukana klubin edustajana koko Ehtookodon toiminnan ajan.

 

Asunnon tarvitsijoiden jono kasvoi kuitenkin jatkuvasti. Niinpä päätettiin aloittaa toinen rakennusvaihe, kun tontilla oli tilaa. Alkoi uusi kierros rahoituksen hankkimisineen, piirustusten laatimisineen ja urakkatarjousten pyytämisineen. Tähän toiseen vaiheeseen Asikkalan kunta antoi 200 000 markan lainan kolmen prosentin korolla. Asuntoja 30.10.1981 valmistuneeseen taloon saatiin 27.

Asunnonhakijoita riitti edelleen jonoksi asti. Tontilla ei kuitenkaan ollut tilaa uudelle rakennukselle. Niinpä yhdistys päätti käyttää tontin pysäköintipaikan rakentamiseen, Ehtookodon asukkailla kun ei itsellään ollut autoja. Vieraita varten varattiin toisen rakennuksen päätyyn muutama paikka. Näillä erikoisjärjestelyillä saatiin tilaa kahdeksan asunnon rivitalolle. Alkoi jälleen, jo kolmannen kerran, uusi kierros rahoituksen järjestämiseksi, piirustusten laatimiseksi ja urakkatarjousten pyytämiseksi.

Rivitalo valmistui 30.9.1987. Tontti Mikkolantien varrella oli nyt täyteen rakennettu ja asuntoja valmistunut kaikkiaan 60, kun talonmiehen asunto lasketaan mukaan. Hallituksen puheenjohtajana toimii Kalevi Soikkeli.

 

 

Ehtookodon rivitalo valmistui viimeisenä kolmesta rakennuksesta 30.9.1987

 

 

Asukkaiden keski-ikä on reilusti yli 80 vuotta. Vanhimmat talossa asuvat ovat yli 90-vuotiaita. Pääsääntöisesti uusien asukkaiden on oltava yli 70-vuotiaita, ennen kuin pääsevät asukkaiksi. Muina valintaperusteina ovat asuntojen huono kunto ja mukavuuksien puute. Vuokra asunnoissa on Vääksyn alhaisin. Vuokran halpuus johtuu siitä, että hallintokuluja ei juuri ole, ainoastaan talonmiehen ja isännöitsijän palkat sekä kirjanpito.

Ehtoo-Koto ry:llä on ollut, ja on edelleen yli 40 vuoden jälkeen, erittäin tärkeä merkitys Asikkalan vanhusten asunto-olojen parantamisessa. Ei ole vaikea kuvitella millainen tilanne paikkakunnalla vallitsisi ilman näitä 59 yhdistyksen ylläpitämää vuokra-asuntoa.

Asikkalan rotarit ovat monella muullakin tavoin muistaneet Ehtookotoa ja sen asukkaita. Rotarit istuttivat rakennuksen ympärille puita ja aluksi tätä puistoa kutsuttiinkin Rotaripuistoksi. Rotarisiskot hankkivat taloon verhoja ja muita tarvikkeita ensimmäisen rakennuksen porraskäytävien pieniin seurusteluhuoneisiin.

Ehtookotoajelu kuuluu jokavuotiseen ohjelmaan loppukesästä. Kuvassa ollaan kahvitauolla Kanavagolfin klubirakennuksella. Oppaana Mikko Kyöstilä Kanavagolfista.

 

Rotarien kiinteä yhteys Ehtookotoon on jatkunut talon asukkaiden kanssa joka vuosi järjestettävillä retkillä maakuntaan mielenkiintoisiin kohteisiin ja joulun alla pidettävällä pikkujoulujuhlalla. Tämä lienee ainutlaatuista rotaritoimintaa Suomessa, ehkä koko maailmassa.

Klubi muistaa ehtookotolaisia vuoden mittaan monin eri tavoin. Tässä vietetään joulujuhlaa jossa oikea pukkikin vieraili muistaen asukkaita kahvipaketeilla.

 

 

 

Hälytyslaitteet juhlavuoden hankkeena

 

Palopäällikkö Sakari Mäkinen esitti eräässä viikkokokouksessa huolestumisensa Ehtookodon asukkaiden turvallisuudesta tulipalon sattuessa. Tästä syntyi vuonna 2004 juhlavuoden projekti, joka toteutui klubin täyttäessä 50 vuotta vuonna 2005. Hanketta hoitaneeseen toimikuntaan nimettiin Kalevi Soikkeli, Pentti Sainio, Kari Kaaronen ja Sakari Mäkinen.

Suunnitelma hälytyslaitteiden asentamisesta kaikkiin Ehtookodon asuntoihin tehtiin vuonna 2004. Samalla haettiin Raha-automaattiyhdistykseltä avustusta hankkeen toteutukseen. Esa Koenkydön aloitteesta anottiin myös rotarypiiriltä hankerahaa. Piiri suhtautui tähän hyvin myötämielisesti ja myönsi koko käytettävissään olevan summan, eli 3 000 euroa, Asikkalan rotaryklubille tähän tarkoitukseen.

Pentti Sainio hoiti urakkatarjouspyynnöt ja työt tehtiin vuoden 2005 aikana. Kustannusarvio oli kokonaisuudessaan 44 000 euroa, josta valtioneuvoston päätöksen mukaisesti Raha-automaattiyhdistykseltä saatu avustus kattoi 70 prosenttia hankkeen kustannuksista.

Ehtookotoa on kunnostettu edelleen ja viimeisin hankinta on ollut porrashissit, jotka mahdollistavat liikuntarajoitteisten kulkemisen kerrosten välillä.

Ehtookodon lisäksi klubi on auttanut myös Asikkalan Veteraanitaloa. Kuva on otettu 3.5.2006 ja siinä allekirjoitetaan Asikkalan Veteraanitalon paloilmoitinlaitteiston urakkasopimus. Allekirjoittajina Asikkalan Veteraanitalo ry:n puheenjohtaja Kalevi Soikkeli (vas. keskellä) ja urakoitsijan LSK Electrics Oy:n Jarmo Kallio (oikealla). Veteraanitalon varapuheenjohtaja Kari Kaaronen (vas. takana) ja sihteeri-rahastonhoitaja Timo Koivunen toimivat todistajina  

 

Työtä nuorison hyväksi

 

Rotaryn piirissä tapahtuva nuorisotyö on ollut pääasiassa kansainvälistä nuorisovaihtoa. Se on tarkoitettu niille nuorille, joilla on kiinnostusta maailmankuvansa avartamiseen, kielitaitonsa kehittämiseen ja henkilökohtaisten tuttavuussuhteiden rakentamiseen.

Kansainvälistä nuorisovaihtoa on Asikkalassa järjestetty vuodesta 1974 lähtien. Vuoden kestävään vaihtoon on päässyt lähes joka vuosi vähintään yksi nuori, parhaimpina kaksikin eri maihin.

 Vastaavasti klubi on ottanut huolehtiakseen ulkomailta vaihtoon tulleen nuoren majoituksen ja ylläpidon rotariperheissä kodinomaisissa oloissa. Nuoret ovat vuoden aikana opiskelleet paikallisissa kouluissa. Näin Vääksyn yhteiskoulukin on saanut kansainvälistä väriä oppilasjoukkoonsa. Suosituin maa täältä lähdettäessä on Yhdysvallat, mutta viime vuosina sijoitusmaiden kirjo on laajentunut ja mukaan ovat tulleet Ranska, Kanada ja Australia. Asikkalaan on vastaavasti saapunut nuoria Yhdysvaltain lisäksi muiden muassa Australiasta, Etelä-Afrikasta, Kanadasta ja Ranskasta.

Nimensä ansiosta kuuluisin vaihto-oppilas on ollut John Kennedy. Muistiin on jäänyt myös vuonna 2009-2010 ollut Simon Boudreau. Hän oli Kanadasta ja voitti perinteisen nakujuoksun Padasjoella. Siinä miesjuoksijoilla varustukseen kuuluvat tosiaan vain juoksukengät!

Vuonna 2011-2012 ollut australialainen Chloe Michele Nelson pelasi jalkapalloa Lahden City Stars-joukkueessa. 

 

Muita Asikkalassa käytössä olleita nuorisotyön muotoja ovat vuosien varrella olleet kansainvälinen kesävaihto sekä osallistuminen kansainvälisten kesäleiriläisen ohjelman järjestämiseen.

Paikallisena nuorisotyön muotona Asikkalassa on kautta vuosikymmenten ollut rotarystipendi, joka keväisin myönnetään opinnoissa menestyneelle Vääksyn yhteiskoulun oppilaalle.

 

 

Klubi lahjoitti huomioliivit Asikkalan Enghlish Playschoolille. Kuvassa vasemmalla Mikko Sipiläinen, Minna Myllykangas, Kirsi Lahtinen, Kari Kaaronen ja edessä Tuulia Karilahti

Oikealla iloisia ja tyytyväisiä käyttäjiä

 

Rotarynuotta – Asikkalan erikoisuus

 

 

Asikkalan Rotaryklubin erikoisin ja samalla mielenkiintoisin vuotuinen tapahtuma on kesäinen nuotanveto. Tällaista toimintamuotoa ei löydy yhdeltäkään muulta klubilta Suomesta, tuskinpa yhdeltäkään muulta maailman 170 00 klubilta.

Nuotanveto sai alkunsa heti klubin syntymisen jälkeen, kun rotari Emil Ala-Pietilä kutsui jäsenet Päijänteen Vohlastensaareen vetämään nuottaa ja syömään rantakalaa. Tapahtumasta syntyi perinne, joka on jatkunut katkeamatta kesästä kesään. Heinäkuussa 2014 vedettiin Vohlastensaaren lähiapajilla 60. rotarynuotta. Tarjolla ollutta kalakeittoa oli syömässä viitisenkymmentä henkeä, joukossa runsaasti kutsuvieraita.

Kalamiesten kalamies Ensio Rapala esittelee nuottasaalista

Aluksi vedettiin Ala-Pietilän lainanuottaa, mutta 1980-luvulla klubi osti ensimmäisen oman nuottansa, joka loppuun käytettynä lahjoitettiin Päijänne-talon pysyvään kalastusnäyttelyyn. Tilalle hankittu uusi nuotta todettiin niin hyväksi, että sitä käyttäen on muutamana kesänä annettu nuottausnäytöksiä ulkopuolisille kalastuksesta kiinnostuneille seurueille.

Kalakeitto kruunaa rotarynuotan. Suolaa tarkistamassa Matti Mäyränpää ja Rauno Sippel. Kauhan varressa tuomiota odottelee Ilkka Helminen

 



Rotarynuotta on laajalti tunnettu ja suosittu tapahtuma. Kuvassa odotellaan Vohlostensaaren siimeksessä keiton valmistumista

Rotarynuotta 2012

Rotarynuotta 2014
 

 

 

Retkiä ja kesänviettoa

 




Retket mielenkiintoisiin kohteisiin ovat suosittuja. Kuvassa ollaan Kalkkisissa Pihamaan viinitilan  Wiinituvalla 12.5.2005

 

Malmgårdin kartano oli vierailukohteena kesällä 2014. Kartanoa esittelemässä kreivi Johan Creutz, Lovisa/Loviisan Rk..

 

 

 

Vierailut jäsenten yrityksiin ja työpaikoille sekä omalla paikkakunnalla että lähiseudulla toimiviin laitoksiin ja tehtaisiin kuuluvat säännöllisesti vuosittaiseen ohjelmaan. Vuosikymmenien aikana on Asikkalan rotaryklubiin juurtunut tapahtumia, joita on toistettu vuodesta toiseen, kunnes ne jossain vaiheessa ovat päättyneet, ja toisia, jotka hyväksi koettuina elävät jatkuvasti.

Vuodenkierron ohjelmaan kuuluu lähes säännöllisesti vähintään yksi konsertti- ja teatteriretki. Useimmiten on puolisoiden kanssa vierailtu Lahden kaupunginteatterissa ja Sibelius-talossa, mutta myös Helsingin oopperatalossa, Hamina Tattoossa, Lahden Jazztorilla jne.

 

Välillä käytiin Kenraalin radalla Vesivehmaalla kertaamassa. Kari Kaaronen tähyää tauluja ja odottelee ampumakäskyä. Taustalla opastavat Asikkalan reserviläisten Juhani Savolainen, Vilho Laakso ja Seppo Vahto. Kuva 4.6.2006

 



Mailakäden tarkkuutta testattiin Kanavagolfin rangella. Mailan varressa "Stenu" Sten-Christian Schauman. Reijo Jäntti ja Timo Pirttilä (taustalla) varmistavat että stanssi on oikea ja mailaote kohdallaan. Kuva 2.5.2005.

 

Vännillä vesille

 

 

 

Vännin purjehdus tapahtuu aina kun kesä on parhaimmillaan. Purjehdus on avec-tilaisuus, jolloin myös viehättävät ladyt ovat mukana. Kuva 31.7.2014.

 

 

 

Asikkalan Rotaryklubin erikoisuus on jo vuosikymmenien ajan ollut höyrylaivapurjehdus rotariveli Arto Juvan höyryhinaaja Vännillä. Rauhaisa lipuminen Päijänteen tai Vesijärven sinisillä selillä valoisassa kesäillassa on ollut unohtumaton elämys.

Moni rotari on päässyt osallistumaan purjehduksen valmisteluihin Käkisalmen rannalla pidetyissä talkoissa. Talkoilla on tehty polttopuita sekä lämmitetty höyrykattila illan purjehdusta varten. Ylöslämmitys kestää useita tunteja, jolloin pääsee sopivasti virittäytymään vesille lähtöä varten.

Ensin työ ja sitten huvi. Vänni lämpiää haloilla ja ne tehdään talkoilla ennen purjehdusta. Kuva 31.7.2014.

Valmiina lähtöön! Kuva 31.7.2014.

Vänni ja siniristilippu sopivat hyvin suomalaiseen kesämaisemaan. Kuva 31.7.2014.

Vännin purjehdus 2013
Vännin purjehdus 2014
 

 

 

 

Aktiivista toimintaa vuoden ympäri

 

 

Puolustusvoimien lippupäivän tuntumaan kesäkuun alussa on vuosittain sijoitettu aiheeseen liittyvä retkeily tai esitelmä Retkeilykohteina ovat olleet päiväretken etäisyydellä sijainneet puolustusvoimien toimintapaikkakunnat tai erilaiset maamme kohtalonvuosiin liittyvät muistomerkit, museot ja taistelupaikat. Esitelmät ovat käsitelleet teeman mukaisia aiheita.

Maanpuolustuspäivää on toukokuussa edeltänyt metsäretki, jolloin on retkeilty aiheeseen liittyvissä kohteissa tai hankittu klubille tuloja metsäistutuksella.

Muita tulonhankintakohteita on ollut metsänistutuksen lisäksi kauppakassihanke, joka toteutettiin yhteistyössä paikallisten päivittäistavarakauppojen kanssa. Klubilaiset hankkivat ilmoituksia, jotka painettiin muovikasseihin. Kauppojen kassoilla asiakkaat saattoivat valita tavallisen kassin sijaan rotarikassin.

Tällä hetkellä, 2015, kaupoissa on keräyslaatikot pullonpalautusautomaattien vieressä, joihin asiakkaat voivat sujauttaa palautuskuitit.



Koivuntaimien istutusta veli Juhani Lusilan maalla huhtikuussa 2008. Kuva 24.4.2008
 

 

Työ on tehty ja on makkaratulien aika. Kuva 24.4.2008.

 

Kesäpaikkakuntana tunnetussa Asikkalassa on luonnollista, että viikkokouksia on vietetty jäsenten kesämökeillä ja saunoilla. Juhannusviikon saunakokous Risto ja Lea Rapalan mökillä Kalkkistenkosken rannalla oli vuosikausien ajan merkki juhannuksen vieton alkamiselle.

Juha Pehkonen järjesti omasta puolestaan monena kesänä saunaillan Arolan saunalla. Sen jälkeen kylvettiin kerran kesässä Ensio Rapalan savusaunassa Vaappurannassa. Viime vuosina on saunottu Itä-Asikkalan metsästysseuran majalla Vesivehmaalla huhtikuussa ja joulukuussa.

Monena vuonna kulloinenkin presidentti on järjestänyt loppukesästä grillijuhlat. Jos sellaista ei ole ollut, ohjelmaan on kuulunut tutustuminen paikkakunnan tai lähiseudun uusiin matkailukohteisiin kuten viinitiloille, strutsifarmeille jne.

 Kesänviettoon on kuulunut aina yhteisiä saunailtoja. Kuvassa on kokoonnuttu Vaappurantaan Ensio Rapalan savusaunalle. Kuva 17.6.2004.

 

 

Rotaryvuosi vaihtuu ketjujen vaihdolla

 

Rotaryvuosi vaihtuu kesä-heinäkuun vaihteessa, jolloin lopettava presidentti luovuttaa ketjut aloittavalle uudelle presidentille. Tapahtumasta on muodostunut juhlatilaisuus klubin toiminnassa. Perustamisen vuosijuhlaa klubi viettää juhlallisesti helmikuun lopulla yhdessä puolisoiden kanssa. Muutamana itsenäisyyspäivänä on aikanaan järjestetty myös presidentin vastaanotto.

Unohtaa ei sovi myöskään joulukuista vanhainkotivierailua pienine lahjoineen Kirkonkylän vanhainkodissa siihen asti, kun talon toiminta loppui. Nykyisin tämä vierailuperinne toteutuu Ehtookodon joulujuhlana.

Yhteyttä lähiklubeihin on pidetty vaihtelevasti. Reino Airamon siirtyessä Orimattilasta Asikkalan klubiin, tehtiin useita vierailuja Orimattilaan ja vastaavasti sieltä Asikkalaan. Siellä järjestettiin myös intercity-kokous Orimattilan, Mäntsälän ja Asikkalan klubien kesken. Kaikkein pysyvämmäksi yhteistoimintamuodoksi on osoittautunut jokatalvinen kolmen klubin välinen pilkkikilpailu, joka järjestetään vuorovuosin Sysmässä, Lammilla ja Asikkalassa.

 

 

Klubilaiset piirin 1390 palveluksessa

Asikkalan rotaryklubin jäsenistä piirikuvernöörinä on toiminut veli Juhani Ruutu 1984-1985 ja apulaiskuvernöörinä Päijät-Hämeessä veli Sten-Christian Schauman 2009-2012.

 

 

Piirikuvernööri Juhani Ruutu kiinnittämässä PHF-merkkiä Olavi Etelän rintapieleen.

 

Sten-Christian Schauman oli apulaiskuvernöörinä 2009-2012.

 

 

Asikkalan Rotaryklubin kunniajäsenet 2015

 

Erkki Lempiäinen

 

Juhani Lusila PHF

 

Ensio Rapala PHF

 

Juhani Ruutu PHF

 

Kalevi Soikkeli PHF

 

 

 

Klubi myöntää Paul Harris Fellow merkin
ansioutuneelle toimijalle.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Entiset presidentit

 

1955–1955 Veijo Taivainen

1955–1956 Eino Heikkilä

1956–1957 Emil Ala-Pietilä

1957–1958 Toivo Martikainen

1958–1959 Mauno Keto

1959–1960 Erkki Purma

1960–1961 Erkki Rautava

1961–1962 Taisto Härmä

1962–1963 Osmo Sipilä

1963–1964 Kyösti Kurimo

1964–1965 Arvi Heinonen

1965–1966 Ilpo Maukola

1966–1967 Osmo Puranen

1967–1968 Jaakko Pirttilä

1968–1969 Olavi Etelä

1969–1970 Mikko Tuokko

1970–1971 Olavi Sinervä

1971–1972 Eero Ala-Pietilä

1972–1973 Kalevi Soikkeli

1973–1974 Paavo Aura

1974–1975 Ensio Rapala 

1975–1976 Mauno Arvela

1976–1977 Aimo Niemelä

1977–1978 Ilmari Lappalainen

1978–1979 Martti Hietanen

1979–1980 Risto Rapala

1980–1981 Arto Juva

1981–1982 Matti Mäyränpää

1982–1983 Juhani Ruutu

1983–1984 Jyrki Tuovinen

1984–1985 Seppo Sissala

1985–1986 Juha Pehkonen

1986–1987 Sakari Mäkinen

1987–1988 Juhani Lusila

1988–1989 Jorma Liikola

1989–1990 Rauno Sippel

1990–1991 Antti Sipilä

1991–1992 Yrjö Kalliokoski

1992–1993 Martti Rahikka

1993–1994 Timo Pirttilä

1994–1995 Heikki Koivula

1995–1996 Pekka Toivanen

1996–1997 Yrjö Tirronen

1997–1998 Esa Koenkytö

1998–1999 Ilkka Helminen

1999–2000 Juhani Sundman

2000–2001 Pentti Sainio

2001–2002 Lauri Muranen

2002–2003 Juhani Jansson

2003–2004 Sten-Christian Schauman

2004–2005 Reijo Jäntti

2005–2006 Pekka Pasanen

2006–2007 Kari Kaaronen

2007–2008 Kalervo Kyllinen

2008-2009 Heikki Wilen

2009-2010 Olli Väätäinen

2010-2011 Juha Keto

2011-2012 Mikko Sipiläinen

2012-2013 Ilmari Pöyhönen

2013-2014 Timo Riukka

2014-2015 Tapio Modenius

 

Sihteerit ovat presidenttien tavoin vaihtuneet vuosittain. Heistä on erityisesti jäänyt muistiin Taisto Härmä, jonka runosuoni oli ehtymätön. Klubin siirrettyä kokouksensa moottorihotelli Tallukkaan, Härmä kirjoitti runon Tuokio Tallukassa, jonka sävelsi rotari George de Gozinsky. Sihteerikautensa päätteeksi Härmä sepitti seuraavat säkeet:

 

Sihteeriltä ammatin

nyt toiset miehet siirtää,

Se paljon miestä helpottaa,

sit ei sovi kiistää.

Siksi teille veljet,

kiitokseni tällä lailla paiskaan,

kun ette kyllästyneet

tähän ukkoraiskaan.

Emäntiä liian paljon

kiittäne ei kukaan.

Lämpimästi teitä muistaen,

tullaan uudelleen taas mukaan.

 

Rotarin ihanne - SERVICE ABOVE SELF

 

Rotarius on tapa elää ja toimia, ajatella ja asennoitua. Rotarin elämänfilosofiana on palvelualttius. Se opettaa meille jatkuvasti, että elämä on onnellista sille, joka asettaa palvelualttiuden itsekkyyden edelle ja elämä suo parhaan tyydytyksen sille, joka näkee ammattinsa ja paikkansa yhteiskunnassa ensisijaisesti tilaisuutena vilpittömästi palvella kaikkia kanssaihmisiään. Meille on muistutettu, että luokite on annettu meille lainaksi. Siinä me edustamme omaa ammattiamme ja meidän on omilla avuillamme, taidoillamme ja keskusteluillamme rikastutettava tätä yhteiskuntaa.

Näitä jo vuonna 1911 ensi kertaa esitettyjä rotaryn periaatteita on Asikkalan rotaryklubissa pyritty noudattamaan kuluneiden 60 vuoden aikana.

 

 

 

Kalevi Soikkeli on vuosikymmenien ajan toteuttanut rotaryaatteen ihannetta.

Hän on Asikkalan Rotaryklubin kunniajäsen.

 



Kellon, jota rimpautetaan rotarykokouksen alussa ja lopussa, on lahjoittanut Jaakko Pirttilä 50-luvulla. Kello on Pirttilän tilan vanha aisakello, jonka jalustan on takonut Anianpellon kuuluisa seppä Matti Honka.

 

 

Kohti uutta vuosikymmentä

 

 

Asikkalan Rotaryklubin 60-vuotisjuhlaa vietettiin 6.3.2015 Lehmonkärjen viihtyisässä Ometassa. Kutsua oli piirikuvernööri Matti Poikolaisen lisäksi noudattanut lähes 50 henkeä.

 

Juhlassa luovutettiin veli Heikki Wilenille PHF-mitali.Vasemmalta lukien kuvernööri Matti Poikolainen, klubin presidentti Tapio Modenius, veli Sten-Christian Schauman ja Heikki Wilen.